Palohenkilöstön sairauskassa
PL 56
11101 Riihimäki
puh: 040 585 1634
palosairauskassa[at]lr-laskenta.fi
www.palosairauskassa.fi
Etusivu Liittymislomake Korvaushakemus Säännöt Tiedotteet Edustajisto Hallitus Säännöt

PALOHENKILÖSTÖN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Palohenkilöstön sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Helsinki.

2 §

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).
Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 100 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS


4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat Suomessa toimivien ammatti- ja sopimuspalokuntien henkilöstöt sekä nuohoustoiminnan ja hätäkeskustoiminnan piirissä olevat henkilöt sekä heidän perheenjäsenensä. Toimintapiiriin kuuluvat myös alueellisten pelastusliittojen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sekä sisäasiainministeriön pelastusosaston henkilöstöt sekä heidän perheenjäsenensä. Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat edellä mainitusta piiristä eläkkeelle siirtyneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä 68 ikävuoteen asti. Palohenkilöstön sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt kuuluvat myös kassan toimintapiiriin.
Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö, joka liittyessään on terve.
Jäsenen perheenjäsenistä käytetään nimitystä edunsaaja. Perheenjäsenenä pidetään jäsenen aviopuolisoa sekä heidän omia, otto- ja kasvattilapsiaan tai lapsia, jotka elävät jäsenen taloudessa.
Aviopuolison tulee kassaan liittyessään olla terve ja lasten terveitä 3-17 vuoden ikäisiä. Edunsaajalla on oikeus saada kassalta kaikkia näiden sääntöjen mukaisia etuuksia.
Kassan hallituksen asiana on päättää jäseneksi hyväksymisestä sekä aviopuolison ja lasten oikeudesta olla edunsaajana kassassa. Jäsenyys samoin kuin edunsaajan kuuluminen kassaan alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen eroaa kassasta viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana hän täyttää 68 vuotta. Jäsenen aviopuoliso eroaa kassasta silloin, kun hänen puolisonsa jäsenyys lakkaa tai sen kalenterivuoden lopussa, jona hän täyttää 68 vuotta. Lapsi eroaa kassasta sen kalenterivuoden lopussa, jona hän täyttää 18 vuotta tai kun hänen huoltajansa jäsenyys lakkaa tai kun hän lakkaa olemasta jäsenen perheenjäsen. Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta.
Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana kirjallinen eroilmoitus on saapunut kassalle tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.
Jäsen voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa.
Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.
6 §

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

JÄSENMAKSU

7 §

Kassan jäsenmaksu on 30,50 euroa kuukaudessa. Lisäksi sama maksu peritään kutakin kassassa vakuutettua edunsaajaa kohti.

8 §

Jäsenmaksu ja edunsaajia koskevat maksut on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen tai edunsaajan maksujen suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, kun jäsen on työsuhteen päättymättä pitkäaikaisella palkattomalla lomalla sairauden, synnytyksen, opiskelun tai muun syyn vuoksi. Eläkkeellä oleva jäsen tai eläkkeellä oleva edunsaaja ei voi hakea jäsenmaksuvapautusta. Jäsenellä tai edunsaajalla ei maksuvapautuksen ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.
9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua enintään 35 prosentilla.
Jäsenmaksun muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

ETUUDET

10 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Keinohedelmöitykseen liittyvistä tutkimuksista johtuvia kustannuksia ei pidetä korvaukseen oikeuttavina kuluina. Kohdassa 1 a ja 4 tarkoitetut korvaukset lasketaan sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen jälkeen jäävästä omavastuuosuudesta. Kohdassa 3 tarkoitettu lääkekorvaus maksetaan sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen ja sen perustana olleen hinnan erotuksesta. Kohtien 1 a, 3 ja 4 mukaisista etuuksista ei tehdä sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen osalta 13 §:ssä tarkoitettua vähennystä. Muilta osin vähennys tehdään kaikista etuuksista.
Kustannuksina korvataan:
1 a) 50% lääkärinpalkkiosta, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla, ei kuitenkaan hammashoitoon liittyvistä kustannuksista eikä 1 c ja 2 kohdassa tarkoitetuista palkkioista;
1 b) Avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu sekä sairaalan poliklinikkamaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
1 c) Päiväkirurgiamaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaisiin enimmäismääriin saakka ja siten, että päiväkirurgiamaksuun katsotaan sisältyvän kaikki hoitotoimenpiteet, leikkaussalivuokrat, leikkauspalkkiot, yksityislääkäripalkkiot ja muut näihin verrattavat kustannukset;
2 ) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksut enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja siten, että hoitopäivämaksuun katsotaan sisältyvän kaikki hoitotoimenpiteet, leikkaussalivuokrat, leikkauspalkkiot, yksityislääkäripalkkiot ja muut näihin verrattavat kustannukset;
3 ) 100% lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairasvakuutuslain nojalla;
4 ) 60% lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista näytteenottoineen, radiologisista tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä kynsien ureahoidosta, silloin kun tutkimuksista ja hoidoista on saatu korvausta myös sairausvakuutuslain nojalla ja edellyttäen, että kysymyksessä ei ole hammashoito.
Edellä mainittuja korvauksia maksetaan kalenterivuoden aikana kuitenkin yhteensä enintään 1400 euroa samalle henkilölle. Kattosumman täytyttyä, kyseisen kalenterivuoden kustannuksia ei saa siirtää seuraavalle vuodelle.

11 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus ja annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Se mitä näiden sääntöjen 10 §:ssä on mainittu sairausvakuutuslain nojalla saadusta korvauksesta, koskee myös ulkomailla annettua hoitoa.

12 §
Jäsenen tai edunsaajan kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 421 euroa.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Kassaan liitetyn edunsaajan kuollessa hautausavustus suoritetaan jäsenelle, jonka kautta hänet on kassaan liitetty.
Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustus maksetaan sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteista annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

13 §

Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vai siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

14 §

Kassan vastuu alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.
Kassan vastuu jäseneen ja edunsaajaan nähden päättyy jäsenyyden päättyessä.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

15 §

Jos jäsen tai edunsaaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

16 §

Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä luukuun ottamatta.
Päihdyttävien tai huumaavien aineiden käytöstä aiheutuvia hoitokuluja ei korvata.

17 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen tai edunsaaja on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

18 §

Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta etuutta haetaan, on suoritettu. Hautasavustusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus avustukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/1982).

19 §

Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä tai edunsaajasta riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen tai edunsaaja sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

20 §

Jos kassan jäsen tai edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN

21 §

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

OMA PÄÄOMAN RAHASTOT

22 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
23 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; sekä
2) hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

24 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä.
Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

25 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön annetun asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.

26 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

27 §

Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT- tai HTM-tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM-yhteisö).
Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

28 §

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista edustajistonkokousta.

EDUSTAJISTON KOKOUS

29 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouksella.
Edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi alkaa varsinaisen edustajiston kokouksen päättyessä ja loppuu neljän vuoden kuluttua varsinaisen edustajiston kokouksen päättyessä. Toimikauteen kuuluu neljä varsinaista edustajiston kokousta.
Sairauskassan edustajainkokoukseen tai hallituksen kokoukseen voidaan osallistua edustajainkokouksen tai hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa tai muussa edustajiston sopimassa paikassa.

30 §

Kassan jäsenet valitsevat edustajistoon edustajat siten, että kultakin 22:lta pelastustoimen alueelta voidaan valita yksi edustaja.
Edustajistoon valitaan kuitenkin aina vähintään 10 edustajaa. Ehdokkaana vaalissa voi olla ainoastaan kassan jäsen.
Edustajiston kokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni.
Edustajiston edustaja ei voi olla kokouksessa edustettuna asiamiehen välityksellä. Edustajiston kokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

31 §

Ehdokkaaksi asettumisesta on tehtävä kassan hallitukselle kirjallinen ilmoitus kutakin toimikautta edeltävän tammikuun loppuun mennessä. Jos joltakin alueelta kukaan ei asetu ehdokkaaksi edustajistoon, voidaan paikka täyttää joltakin toiselta pelastustoimen alueelta olevalla ehdokkaalla. Jos ehdokkaita on sama määrä kuin valittavia, vaalikokouksia ei järjestetä, vaan kaikki ehdokkaat katsotaan tulleen valituiksi (sopuvaali).
Mikäli joltain alueelta ilmoittautuu ehdokkaita enemmän kuin edustajistoon voidaan valita, järjestetään kyseisellä alueella vaalikokous, joka kassan hallituksen toimesta kutsutaan koolle helmikuun loppuun mennessä. Kokouskutsu kiinnitetään työnantajan ilmoitustaululle vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki kyseisellä pelastustoimen alueella työskentelevät kassan jäsenet ja he valitsevat keskuudestaan kokoukselle puheenjohtajan, yhden pöytäkirjan tarkastajan ja äänten laskijat. Edustajiston jäseneksi valitaan eniten ääniä saanut ja äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Vaalikokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on ajan ja paikan lisäksi merkittävä saapuvilla olleet jäsenet sekä vaalin tulos. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan tarkastaja ja se toimitetaan kassan hallitukselle kahden viikon kuluessa kokouksen pitopäivästä lukien.

32 §

Kassalla on vuosittain yksi varsinainen edustajiston kokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa.
Pidettävässä edustajiston kokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien ja kassantarkastajien palkkiot;
7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat;
9) valitaan kaksi kassantarkastajaa, joiden tulee tarkastaa tositteet ja niitä koskevat tiliviennit, suoritetut etuudet ja jäsenrekisteri; sekä
10) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

33 §

Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos edustajiston kokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

34 §

Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Edustajainkokouksen jäsenet kutsutaan sääntömääräisiin kokouksiin lähettämällä jokaiselle jäsenelle kutsu kirjeitse tai sähköpostitse. Kassan muut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka julkaistaan kassan verkkosivuilla.

35 §

Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset saatettava vähintään viikkoa ennen kokousta edustajiston edustajien nähtäväksi. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli edustajiston kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa.
Jos edustajiston kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

36 §

Edustajiston kokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

37 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajiston kokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajistonkokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

38 §

Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

39 §

Kassan hallitukseen kuuluu neljä varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan edustajiston kokouksen päättyessä.
Hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen.

40 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 45 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle edustajistonkokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä 7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 44 §:n mukaisesti.

41 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

42 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

43 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassan- johtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

44 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

45 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksu- valmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tili- kauden vakuutusmaksutulosta.

JAKAUTUMINEN

46 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

47 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos edustajistonkokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

48 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

FINANSSIVALVONTA

Päätös
9.6.2016
Dnro FIVA 46/02.03.00/2016